Miten helpottaa prokrastinaatiota työssä?
Blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kollega-verkkolehden Työelämän psykologiaa -palstalla 1.2.2023.
Prokrastinaatio eli tärkeiden askareiden vitkutteleminen on tuttua
monella elämän alueella, myös työelämässä. On hyödyllistä opetella
tunnistamaan, millaiset työt helposti siirtyvät omalla työlistalla
huomispäivään – ja mitä asialle voi tehdä, jos lykkääminen aiheuttaa
ylimääräistä stressiä.

Lykkäämisestä voi olla myös hyötyä
Kaikki lykkääminen ei suinkaan ole haitallista. Joskus tehtävälistalla
olevan työn siirtäminen huomispäivään voi olla myös harkittu ja
suunnitelmallinen teko, joka voi helpottaa työhön keskittymistä ja tukea
omaa hyvinvointia. Kun esimerkiksi huomaa haalineensa liikaa hommaa
yhdelle päivälle, voi jonkin niistä siirtäminen olla fiksua, jos tehtävä
ei ole kiireinen ja sen saa hoidettua myöhemminkin. Kyky muokata
suunnitelmia tilanteiden muuttuessa on keskeinen osa psykologista
joustavuutta, joka puolestaan tukee työssä jaksamista ja haasteista
selviytymistä!
Viisasta harkittu lykkääminen voi olla silloinkin, kun jokin asia
aidosti tarvitsee vielä lisää hauduttelua. Nykypäivän työelämässä
ongelmana on harvoin se, että aikaa olisi liikaa. Moni kokee työnsä
pikemminkin niin kiireisenä, että työt joutuu hoitamaan hosumalla, eikä
luovuudelle, uuden oppimiselle ja ajatusten kehittelylle jää tarpeeksi
sijaa.
Kiire voi houkuttaa myös multitaskingiin, monen asian yhtäaikaiseen
puuhasteluun. Se puolestaan nakertaa jo entisestään kiireestä
koetuksella olevaa itsehillintää. Työpaikoilla onkin tärkeää miettiä,
millaisten yhteisten käytäntöjen avulla voitaisiin tukea jokaisen työhön
keskittymistä.
Ongelmana tehtävien kasaantuminen
Ongelmia töiden vitkuttelu voi aiheuttaa etenkin silloin, kun se johtaa työn kasaantumiseen. Tämä tapahtuu usein lähes huomaamatta – pieneltäkin tuntuvista askareista voi muodostua iso urakka, kun ne kaikki laittaa yhteen.
Vaikka työ olisi poissa silmistä, se ei aina pysy poissa mielestä. Tekemättömät työt voivat nostattaa stressiä ja syyllisyyttä ja niiden murehtimiseen voi kulua paljon aikaa ja energiaa. Lykkääminen saattaa siis tehdä pienestäkin askareesta kuormittavan voimavarasyöpön.
On hyvä pohtia, minkä töiden kohdalla harkittu lykkääminen voi toimia ja milloin hihat on käärittävä ajoissa. Onnistuakseen harkittu lykkääminen yleensä vaatii, että tehtävät ja niiden vaatimukset ovat itsellemme entuudestaan tuttuja. Jos ei ole varma, paljonko aikaa jonkin askareen tekeminen tosiasiassa vie, voi sen siirtäminen johtaa ojasta allikkoon.
Äkkiä voi nimittäin huomata, että projekti, jolle oli varannut kaksi päivää loppuviikosta, vaatiikin neljä päivää valmistuakseen. Sen lisäksi, että joutuu miettimään koko viikon aikataulut uusiksi ja selvittämään mahdollisen myöhässä olon syitä muiden kanssa, aiheuttaa ylimääräinen säätäminen myös turhaa stressiä, jonka olisi voinut välttää, jos työmäärää olisi osannut arvioida etukäteen realistisemmin.
Hyvä nyrkkisääntö on, että etenkin niihin työtehtäviin, joihin
liittyy itsellemme uutta, kannattaa varata vähän enemmän aikaa kuin
ensiksi ajattelisi. Aloittamalla ajoissa voi suojella itseään turhalta
kuormitukselta ja stressiltä.
Tunnista omat tapasi vitkutella
Kun haluaa helpottaa prokrastinaatiota työssä, on hyvä itsetuntemus avuksi. On esimerkiksi hyödyllistä tunnistaa, minkälaiset tehtävät ja päätökset työssä houkuttelevat useimmin lykkäämiseen. Yksi lykkää sähköposteihin vastaamista, toinen hankalan asian ottamista puheeksi alaisen tai kollegan kanssa. Lykkäämistä voi toisaalta kohdistua myös työhön ja uraan liittyvään päätöksentekoon, kuten palkasta neuvottelemiseen tai uuden työn hakemiseen.
Kun on tunnistanut, mitä tavallisesti vitkuttelee, on itseltään seuraavaksi hyvä kysyä: Mitä oikeastaan välttelen, kun lykkään asiaa X? Pyrinkö esimerkiksi välttymään pitkästymiseltä tai siltä, että muut arvioivat minua ja osaamistani?
Joskus lykkäämisen taustalla voi olla myös epävarmuutta omista taidoista ja mahdollisuuksista onnistua siinä, mihin ryhtyy. Mieltä voivat kalvaa myös muistot vastaavissa tehtävissä epäonnistumisista.
Jos työhön tarttumisen kynnys uhkaa kivuta korkeaksi, on tärkeää asettaa itselleen sopivan kokoisia välitavoitteita. Koko loman aikana kertynyttä sähköpostisumaa ei tarvitse purkaa yhdeltä istumalta, vaan viesti kerrallaan. Onnistumiset on nekin syytä huomioida ja muistaa iloita niistä. Yksin ei kannata pinnistellä liian pitkään, vaan sen sijaan on hyvä miettiä, mistä saisi ohjeita tai koulutusta taitojen tueksi tai kuka osaisi sparrata ja mentoroida.
Energinen ja työssään hyvinvoiva ihminen saa tartuttua helpommin toimeen, ja monissa tutkimuksissa on huomattu, että väsymys, nuutunut olo ja laskeva verensokeri altistavat vitkuttelulle. Tauon pitäminen Teams-palavereiden välillä, lounasajoista kiinni pitäminen ja riittävät yöunet ovatkin kaikki tehokkaita lääkkeitä myös työssä tapahtuvaan prokrastinaatioon.
Lisää vinkkejä prokrastinaation helpottamiseen työelämässä löydät kirjasta Prokrastinaatio - Aloittamisen vaikeus ja miten se voitetaan.