Miten onnistuu opiskelun ja työn yhdistäminen?
Tämä blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kollega-verkkolehden Työelämän psykologiaa -palstalla 19.1.2022.
Aikaisemmin suunta oli selvä: koulun penkiltä uraa tekemään. Nykyään ei sen sijaan ole harvinaista, että työn rinnalla suunnataan takaisin opintoihin - joskus useampaankin kertaan uran aikana. Taustalla ovat paitsi työelämän kiihtyvät muutostarpeet, myös entistä joustavammat mahdollisuudet opiskella erilaisissa elämäntilanteissa.
Opiskelu työn ohessa voi tulla ajankohtaiseksi, koska jo hankittu osaaminen vaati päivittämistä tai tutkinto mahdollistaisi etenemisen vaativampiin tehtäviin organisaatiossa. Toisaalta haaveena voi olla myös siirtyminen kokonaan uudelle uralle.
Mitä sitten kannattaa ottaa huomioon, jos suunnittelee opintojen ja uran yhdistämistä? Kokemukseni aikuisten oppijoiden kanssa työskentelystä on osoittanut ainakin sen, että opiskelu työn ohessa voi olla erittäin antoisaa - joskin se vaatii myös joustavaa tasapainoilua, suunnitelmallisuutta ja avointa mieltä.
Tavoitteet tukevat priorisointia
Millaista muutosta toivot opiskelun tuovan urallesi tai arkeesi? Entä mitä uhrauksia olet valmis tekemään muutoksen edistämiseksi?
Työn ohessa opiskelua suunnitteleva toivoo usein, että opiskelu toisi ainakin pitkällä aikavälillä myös muutoksia omaan työhön. Ulkoinen tavoite, kuten toivomus paremmasta palkasta, voi saada ponnistamaan läpi lyhyestä kurssista tai koulutuksesta.
Mitä pidemmästä opiskelurupeamasta on kyse, sitä tärkeämpää on, että tunnistamme myös tavoitteiden taustalta löytyviä arvoja eli läpi elämän merkitystä tuottavia asioita. Yksi haluaa arkeen vakautta, toinen pitää huolta ympäristöstä, kolmas päästä kehittämään uutta. Miten opiskelu työn ohessa tukee omia arvojamme juuri nyt tai pitkällä aikavälillä?
Harkitut ja arvopohjaiset tavoitteet tuovat selkeyttä silloin, kun joudumme tasapainoilemaan niukoin resurssein usean elämänalueen välillä. Ne auttavat priorisoimaan kulloinkin tärkeimpiä asioita. Yleensä opintojen eteen joutuu tekemään ainakin pieniä uhrauksia muilla elämänalueilla, mutta oma taitonsa on sekin, että osaa tarvittaessa höllätä ja tehdä asiat vain riittävän hyvin.
Opiskelu voi muokata maailmankuvaa
Oletko valmis kyseenalaistamaan ajatuksiasi ja tottumuksiasi? Entä astumaan ulos mukavuusalueelta? Opiskelu voi ravistella omaa maailmankuvaa ja pistää pohtimaan uudelleen tapoja, joilla teemme työtämme. Saatamme alkaa kyseenalaistaa rutiineja, joiden mukaan olemme tottuneet toimimaan töissä vuosikausia.
Yksilöllisten erojen vuoksi toiset innostuvat uuden oppimisesta muita helpommin, harjoittelevat innokkaasti uusia taitoja eivätkä luovuta helposti. Toisaalta monelle on elämän varrella muodostunut myös hieman kalkkeutuneita käsityksiä omasta osaamisestaan ja mahdollisuuksistaan oppia uutta.
Hyvä itsetuntemus auttaa huomaamaan, milloin oppimisen koetut esteet ovat pikemminkin vain hidastetöyssyjä. Samalla opimme ymmärtämään myös sitä kollegaa tai alaista, joka tarvitsee uuden oppimiseen enemmän aikaa, motivointia ja kannustamista.
Riittääkö aika sekä opiskeluun että työhön?
Onko nyt liian aikaista tai myöhäistä aloittaa opiskeleminen työn ohessa? Saanko ajan riittämään molempiin?
Hyvä uutinen ensin - koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Opintoja työn ohessa suunnittelevan on kuitenkin hyvä pohtia paitsi nykyistä tilannettaan ja sen vaatimuksia, myös tulevaa. Kun suunnittelet tulevia opintoja, pyri siis varautumaan haasteisiin esittämällä kriittisiä entä jos -kysymyksiä. Tarkoitus ei ole maalata piruja seinälle vaan tunnistaa jo etukäteen ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin, joita opintojen ja työn yhdistämisessä voi tulla vastaan. Varautumisesta huolimatta suunnitelmissa kannattaa olla myös joustonvaraa, sillä tilanteet muuttuvat.
Parhaassa tapauksessa työ ja opiskelu tukevat toisiaan. Opiskeltavia sisältöjä pääsee esimerkiksi soveltamaan suoraan omassa työssään. Monet työssä opitut taidot ovat hyödyksi opinnoissa - ja toisinpäin. Joskus opiskelu voi toisaalta tuoda myös kaivattua vastapainoa työlle.
Uusien asioiden sulattelu ja omaksuminen vaativat silti myös aikaa. Oppiminen on hidasta muutosta, eivätkä syvällinen ymmärrys ja taitojen hioutuminen tapahdu hetkessä. Ole siis luova mutta myös realistinen, kun mietit, mistä irrotat aikaa oppimiselle.
Jokainen työn ohessa oppija lähtee liikkeelle erilaisin toivein ja tavoittein, vaihtelevissa ura- ja elämäntilanteissa. Siksi ei ole olemassa yhtä identtistä työn ohessa oppijan muottia. Usein vasta kokemus osoittaa, mikä oman työelämän ja opiskelun yhdistelmässä toimii ja sujuu, mikä puolestaan vaatii enemmän joustoa ja astumista ulos mukavuusalueelta. Oppiminen työn ohessa on siis aina itseensä tutustumista - ja oppimiskokemus itsessään.